Kuinka nopeasti kofeiini poistuu elimistöstä? Entä kuinka paljon kofeiinia on kahvikupissa? Lue lisää tästä rakastetusta juomasta ja sen vaikutuksista.
Kahvin on monelle suomalaiselle päivittäinen nautinto, mutta et ehkä tiennyt, että sen sisältämä kofeiini vaikuttaa monin tavoin kehoon ja mieleen? Kofeeinin virkistävä vaikutus käynnistää aamun mutta tiesitkö kuinka pitkä kofeiinin puoliintumisaika on? Tässä artikkelissä tutustumme kofeiinin terveys – ja haittavaikutuksiin ja siihen miksi tämä rakastettu juoma on niin olennainen osa suomalaisten arkea.
Kofeiini ja sen vaikutukset
Keskivertosuomalainen ryystää paahdettua kahvia noin yhdeksän kiloa vuoden aikana. Se tarkoittaa noin kolmea kuppia päivässä jokaista asukasta kohti. Kofeiini on luonnon oma piriste, joka vaikuttaa keskushermostoon lisäten valppautta ja parantaen keskittymiskykyä. Kofeiini vähentää väsymyksen tunnetta sekä nostaa sydämen sykettä, nostaa mielialaa ja parantaa suorituskykyä. Ei siis ihme, että juoma on näin suosittu – erityisesti pimeässä pohjolassa, missä pitkät ja pimeät talvikaudet voivat viedä energian ja mielialan. Kahvin piristävä vaikutus tarjoaa suomalaisille paitsi virkistystä myös mielialan kohotusta, tehden siitä täydellisen kumppanin arjen haasteisiin.
Kofeiinin puoliintumisaika
Kofeiinin puoliintumisaika vaihtelee yleensä 3-6 tunnin välillä aikuisilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kofeiinin vaikutus alkaa heikentyä muutaman tunnin kuluessa nauttimisesta. Se, kuinka nopeasti kofeiini poistuu elimistöstä, riippuu muun muassa yksilön aineenvaihdunnasta. Kofeiiin vaikutusaika niin ikään vaihtelee , mutta yleensä sen piristävä vaikutus alkaa jo 30 minuutin kuluttua nauttimisesta.
Paljonko kahvissa on kofeiinia?
Keskikokoisessa kahvikupissa (2 dl) on yleensä 90–160 mg kofeiinia. Paahdetuista ja jauhetuista pavuista valmistetussa tavallisessa kahvissa kofeiinimäärä on noin 85 mg per kupillinen, kun taas pikakahvissa se on keskimäärin noin 65 mg.
Katso paljonko kahvikupissa on kofeiinia verrattuna muihin juomiin
| Tuote | Kofeiinipitoisuus |
| Muki (2 dl) kahvia | 90–160 mg |
| Kuppi (1,25 dl) kahvia | 56–100 mg |
| Muki (2 dl) teetä | 34 mg |
| 1,5 l pullo kolajuomaa | 165 mg |
| 0,5 l pullo energiajuomaa | 160 mg |
| 0,33 tölkki energiajuomaa | 106 mg |
| Vihreä tee (240 ml) | 15–35 mg |
| Pepsi Max (330 ml) | 40 mg |
Vihreä tee kofeiini vs kahvi
Vihreässä teessä (240 ml) on 15–35 mg kofeiinia, kun taas mukissa kahvia (2 dl) kofeiinipitoisuus vaihtelee 90–160 mg välillä.
Pepsi Max kofeiinin määrä
Yhdessä tölkissä Pepsi Maxia (330ml) on 40mg kofeiinia
Kahvin kulutus ja määrät
Suomalaiset ovat tunnetusti kahvikansaa. Kahvin kulutus on maassamme maailman korkeimpia, sillä keskivertosuomalainen juo vuosittain n. 9 kiloa kahvia. Nuorista aikuisistakin noin kaksi kolmasosaa juo kahvia päivittäin ja yli puolet juovat kahvia useita kahvikupposia päivässä. Maailmanlaajuisesti keskivertohenkilö juo kahvia 1,3kg vuodessa. Voitaisinkin laskea, että jos jokainen maailman ihminen joisi kahvia, kuten suomalaiset, maailman kahvituotanto pitäisi olla seitsemänkertainen!
Maailmanlaajuisesti kahvia tuotetaan n. 10 miljardia kiloa vuosittain. Suurin tuottajamaa on Brasilia, jonka jälkeen tulevat Vietnam, Indonesia ja Kolumbia. Brasilian tuotanto vastaa yli kolmasosaa koko maailman raakakahvituotannosta.
Suomalaisten Kahvinkulutus (kg/henkilö)
Kuinka monta kuppia kahvia paketista
Yhdestä 500 gramman kahvipaketista saa noin 65 kupillista kahvia. Yksi kupillinen vaatii noin 7-8 grammaa kahvijauhetta, eli yhden kahvimitallisen
Kahvin hyödyt ja haitat
Kahvi piristää ja parantaa keskittymiskykyä. Sen terveysvaikutukset ovat se syy, miksi se on niin suosittua Suomessa ja maailmalla. Kahvi sisältää mineraaleja, kuten kaliumia ja magnesiumia, mutta itsessään kahvi ei sisällä energiaa, ellei juomaan lisätä maitoa tai sokeria. Kahvilla on myös haittoja, esimerkiksi unettomuus ja nukahtamisvaikeudet. Lue alhaalta mitkä ovat kahvin hyödyt ja mitkä ovat kahvin haittavaikutukset.
Hyödyt
- Piristää ja parantaa tarkkaavaisuutta
Kofeiini lisää valppautta ja keskittymiskykyä. - Vaikutus muistiin ja aivoihin
Parantaa lähimuistia ja suojaa aivoja ikääntymiseltä. - Diabeteksen riski
Vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä jopa 7 %. - Maksasuojelu
Suojaa maksakirroosilta ja maksasyövältä, erityisesti alkoholinkäyttäjillä.
Haitat
- Unettomuus ja nukahtamisvaikeudet
Kofeiini voi häiritä unta, erityisesti illalla. - Mahahapon lisääntyminen
Voi pahentaa mahahapon eritystä ja ärsytysoireita. - Sydämentykytys ja hermostuneisuus
Liiallinen kahvinjuonti voi aiheuttaa sydämentykytyksiä. - Raskaana oleville suositeltu määrä
Enintään kaksi kupillista päivässä.
Kuinka paljon kofeiinia päivässä?
Kohtuullinen kofeiinin saanti on 5-6 pientä kahvikupillista päivässä. Euroopan ruokaturvallisuusviraston (EFSA) suositus aikuisille on 400 mg kofeiinia vuorokaudessa.
Nostaako kofeiiniton kahvi verenpainetta?
Kofeiinittoman kahvin ei olla todettu nostavan verenpainetta merkittävästi. Kofeiiniton kahvi ei yleensä nosta verenpainetta merkittävästi. Vaikka jotkut tutkimukset ovat viitanneet pieneen diastolisen verenpaineen alenemiseen kofeiinittoman kahvin juonnilla, tämä vaikutus on kliinisesti merkityksetön.
Pitkällä aikavälillä ei ole havaittu olevan merkittäviä eroja kofeiinittoman ja tavallisen kahvin juonnin vaikutuksissa verenpaineeseen. Kofeiiniton kahvi ei siis ole yhteydessä kohonneeseen verenpaineen riskiin, eikä sen juominen ole huolestuttavaa verenpaineen kannalta, erityisesti niille, jotka haluavat välttää kofeiinia. Lue lisää aiheesta täältä.
Kahvin historia
Kahvin alkuperä ja historia on mielenkiintoinen. Vanhan tarinan mukaan kahvin alkuperä sai alkunsa Etiopiassa 5. vuosisadalla kun paimen Khaldin vuohi alkoi käyttäytymään villisti, jopa tanssivan, syötyään punaisia marjoja. Tämän jäleen Khaldi maistoi itse marjoja ja vaikutus oli samanlainen. Eipä kauan kestänytkään, kun huhu tästä ihmellisestä marjasta levisi, ja läheisen luostarin munkit alkoivat keittään tätä marjaa.
Vuosisatoja myöhemin Jemienissä alettiin paahtamaan kahvipapuja 1200-luvula. On kerottu, että juomaa käytettiin enimmäkseen lääkinnälliseen tarkoituksiin. Kahvi levisi lopulta maailmanlaajuisesti saapuen Eurooppaan 1600-luvulla. Tukholmaan perustettiin ensimmäinen kahvila vuonna 1708.
Milloin kahvi tuli Suomeen?
Laivojen mukana kahvi tuli Suomeen 1720-luvulla. Aluksi kahvi oli harvojen herkkua, jota juotiin rannikkoalueilla. Pikku hiljaa kahvi kuitenkin levisi muuallekin Suomeen. Ensimmäinen kahvila Suomessa perustettiin vuonna 1773 Turussa.